Tapahtumia

Vuoden 2017
vertaisryhmien ja 
muiden toimintojen
kokoontumiset: 


Helsinki
Kiinteä OCD-ryhmä
toimistolla
Lue lisää
************
Helsinki
Avoin OCD-ryhmä
toimistolla
Lue lisää.pdf
***********
Joensuun
vertaisryhmä
7.6. klo 17-19
Ravintola Martina
ilm. virpi.eronen@tourette.fi
************
Jyväskylä 
Lue lisää pdf
************
Kaarina
Lue lisää 
************
Pieksämäki 
Lue lisää
************
Tampere
Lue lisääpdf
***********
Vaasassa Nepsy-vanhempien
ryhmä
ma 10.4. klo 17
ma 15.5. klo 17
os. Korsholmanpuistikko 44, 2 krs
ilm. info@vaasanadhd.com
ohjaaja Essi Jäntti 

Länsi-Uudenmaan Neuris ry
http://www.neuris.fi/

Neurokirjon aikuiset mainos 04022016.pdf

 



Ilmoittaudu tapahtumiin
 

Mikä on OCD?

OCD on lyhenne sanoista Obsessive Compulsive Disorder, suomeksi pakko-oireinen häiriö. Pakko-oireinen häiriö luokitellaan ICD-10 tautiluokituksessa ahdistuneisuushäiriöksi. Sille on ominaista ahdistusta herättävät pakkoajatukset, sekä pakkotoiminnot joilla sairastava pyrkii hillitsemään tai neutralisoimaan pakkoajatusten mukanaan tuomaa ahdistusta. Ne tuovat hetkellisen helpotuksen ahdistukseen, mutta pitkällä aikavälillä ylläpitävät ja ruokkivat ahdistusta. Pakkotoiminnot eivät ole joko yhteydessä realistisesti siihen mitä niiden on tarkoitus neutralisoida tai estää, tai ovat selvästi liioiteltuja. Joskus sairastavalla voi olla myös pelkästään pakkoajatuksia tai pelkästään pakkotoimintoja.

Mitkä ovat yleisimmät OCD:n oireet?

OCD tunnetaan tautina jolla on monet kasvot. Yleisimpinä pidetyt oireet ovat tarkistamiseen, pesemiseen ja siivoamiseen liittyvät oireet. Esimerkiksi klassinen ”jäikö minulta hella päälle” ajatus ja tästä seuraava ahdistus, sekä sitä seuraavat pakkotoiminnot, voivat olla merkkejä OCD:sta. Toinen yleinen esimerkki on erinäisten sairauksien, viruksien ja bakteerien pelko (esimerkiksi HIV:n pelko) ja tämän mukanaan tuomasta ahdistuksesta johtuva jatkuva käsien peseminen. Kaikilla on joskus OCD-potilaan oireiden mukaisia ajatuksia ja toimintoja, mutta OCD:ta sairastavat eivät saa asialta mielenrauhaa vaan joutuvat suorittamaan pakkotoimintoja tai pakkorituaaleja alituiseen. OCD-ajatukset ja -rituaalit aiheuttavat ahdistusta ja hankaloittavat päivittäistä elämistä.

Muita yleisiä oireita ovat esimerkiksi symmetrian tarve, ei toivotut seksuaaliset ja/tai aggressiiviset ajatukset, pakonomainen laskeminen, jatkuva vakuuttelun pyytäminen, järjestelyrituaalit ja turhien asioiden/esineiden hamstraaminen. OCD:hen liittyy monesti myös uskonnollisia tai omantunnon kysymyksiä olevia pakkoajatuksia. OCD:ta sairastavalla voi olla myös jatkuva oikeutuksen tarve että hän on oikeassa parisuhteessa, pelko että hän on homoseksuaali ja/tai pelko että hän on pedofiili. Joillain sairastavilla on ainoastaan yhtä OCD-oiretta koko elämänsä aikana, joillain taas on hyvin laaja kirjo OCD:n monista eri muodoista.

OCD:ta sairastavat ymmärtävät yleensä, ainakin joskus, oireidensa järjenvastaisuuden, mutta eivät siitä huolimatta pysty lopettamaan käytöstään. He yleensä häpeävät ja salailevat oireitaan, minkä vuoksi monet odottelevat vuosia tai jopa vuosikymmeniä hakeakseen apua. Tänä aikana oireet ovat saattaneet hankaloitua merkittävästi. Tämän vuoksi on tärkeä saada OCD:sta tietoisuutta leviämään. Apua OCD:hen on saatavilla, eikä taudin oireita tarvitsisi kenenkään sairastavan hävetä.

Kuinka yleinen OCD on?

Moni tietolähde on päätynyt arvioimaan pakko-oireisestä häiriöstä kärsivän noin 2-3 % väestöstä. OCD on yllättävän yleinen mielenterveyshäiriö, josta Suomessa tiedetään toistaiseksi valitettavan vähän.

Mikä aiheuttaa OCD:n?

Vielä ei ole esitetty varmaa tietoa mikä aiheuttaa OCD:n. Perintötekijöiden ja ympräistötekijöiden yhteismerkityksestä on keskusteltu ja arvioita esitetty. OCD:ta sairastavien aivokuvauksissa on havaittu poikkeavuuksia useissa osissa aivoja, mikä todistaa ainakin taudin biologisen olemassaolon. Vaikkei varmaksi vielä tiedetä mistä sairaus johtuu, sairauteen löytyy kuitenkin apua.

Miten OCD:ta hoidetaan?

Yleisimmät OCD:n hoitokeinot ovat kognitiivinen käyttäytymisterapia yhdistettynä lääkehoitoon. Tehokkaimpana kognitiivisen käyttäytymisterapian muotona monet lähteet pitävät altistusta ja reagoinnin ehkäisyä. Hoitomuodossa sairastavaa altistetaan tilanteisiin joissa pakkoajatuksia ja ahdistusta herää, mutta ohjataan sairastavaa pidättäytymään nopeaa helpotusta tuottavista pakkotoiminnoista. Tarkoituksena on saada sairastavassa aikaan tottumista ahdistusta ja epämukavuutta tuottaviin pakkoajatuksiin ja näin ollen saada ahdistus vähenemään pitkällä aikavälillä. Tottuminen on luonnollinen prosessi. jossa ihmisen hermojärjestelmä tottuu tai tylsistyy ärsykkeeseen toistetun ja pitkitetyn kontaktin myötä.

OCD:n hoitoon on suositeltu myös hyväksymis- ja omistautumisterapiaa. Liikunnasta ja erilaisista rentoutumisharjoituksia on koettu olevan myös hyötyä. OCD:n oireiden hoitoon on esitetty myös monia vaihtoehtoisia hoitomuotoja. Hankalia OCD-tapauksia on hoidettu myös leikkauksien avulla.

Artikkelin kirjoittamiseen käytettyjä lähteitä:
- The OCD Workbook – Second Edition (Hyman, Pedrick 2005)
- Obsessive-Compulsive Disorder: When Unwanted Thoughts Take Over – artikkeli (National Institute of Mental Health, 2010)
- ”Pakko-Oireinen Häiriö” - artikkeli (Huttunen Matti, Terveysportti.fi/Terveyskirjasto 2011)
 

Lisätietoa

http://tourette-eu.org
ADHD-keskus
Suomen ADHD-liitto ry
Helsingin seudun erilaiset oppijat ry (HERO)
Neurologiset vammaisjärjestöt
Autismiliitto
KELA
Tourette Syndrome Association
Obsessive Compulsive Foundation
Riksförbundet Attention
www.neuro.fi/suomenaivot/

Ajankohtaista


HUOM!

Entä jos...?
Lue lisää

***********************
Yhdistyksemme toimisto:
Fredrikinkatu 27 A 1
00120 Helsinki 

***************************


Katso esitteemme klikkaamalla allaolevaa kuvaa!